Vuoristo-opas
Vuoristo-oppaan ammatti syntyi käytännössä 1700-luvun lopulla ja
1800-luvulla, kun Euroopan yläluokka innostui maanosan korkeimpien ja
hienoimpien vuorten valloittamisesta. Rikkaat (usein englantilaiset) kreivit,
paronit sekä muut, joilla ei parempaakaan tekemistä ollut, palkkasivat
oppaikseen paikallisia maanviljelijöitä ja paimenia. Nämä kun luonnollisesti
tunsivat vuoret ja niiden oikut paremmin kuin herrat itse.
Nykyään maailmassa on tuhansia ammattioppaita ympäri maailmaa.
Mutta ehdottomasti eniten oppaita työskentelee Euroopassa, ja ennen kaikkea Alpeilla.
Siellä missä oppaan ammattia on harjoitettu kauimmin ja missä
oppaita on paljon, on havaittu tarve valvoa ammatin harjoittamista sekä
standardisoida oppaaksi kouluttautumista. Tätä tehtävää varten on luotu
järjestö nimeltä International Federation of Mountain Guides Associations, IFMGA,
eli Kansainvälinen opasyhdistysten liitto (https://ifmga.info).
Suomessa tunnetaan paremmin lyhennys UIAGM, mikä tulee ranskan
Union Internationale des Associations de Guide de Montagne.
IFMGA
Nykyään liittoon kuuluu reilu 20 maata ja koulutuksen läpikäyneitä
oppaita on monesta kymmenestä eri maasta. Joissain maissa, kuten kaikissa
alppimaissa, vuoristo-oppaan ammattia saa harjoittaa vain, jos on käynyt
kyseisen liiton hyväksymät kurssit ja läpäissyt kaikki kokeet. Monissa maissa,
kuten esimerkiksi Norjassa, periaatteessa kuka vaan saa kutsua itseään
vuoristo-oppaaksi. Käytännössä juuri mitkään tahot eivät näissä maissa valvo
oppaiden ammattitaitoa.
Aina silloin tällöin joissain maissa lainsäädäntö ajanmukaistetaan
ja vuoristo-oppaan ammatista tehdään luvanvarainen. Esimerkiksi
naapurimaassamme Ruotsissa kuluttajaviranomaiset ovat rajoittaneet opastamista
jäätiköllä ja muualla vuoristossa, jos opastaminen vaatii köyden käyttämistä.
Näissä tilanteissa ainoastaan IFMGA-oppaat tai aspirant-oppaat saavat toimia.
Oppaan ammatti
Ensimmäiset vuoristo-oppaat toimivat ennen kaikkea
kiipeilyoppaina. Ja se, mitä he lähinnä pystyivät antamaan palkkansa
vastineeksi, oli paikallistuntemus sekä yleensä kova kunto sekä kyky kantaa
varusteita.
Nykyään suurin osa ammattioppaista tekee talvisin töitä
laskettelun parissa. He opastavat asiakkaita niin off-piste hiihdossa,
helikopterihiihdossa, hiihtovaelluksilla, kuin jää- ja talvikiipeilyssäkin. Monet
oppaat järjestävät myös vapaalasku- ja lumiturvallisuuskursseja. Kesäisin
oppaan työ tarkoittaa lähinnä kiipeilyopastusta. Suurin osa asiakkaista palkkaa
oppaan Mont Blancin, Matterhornin tai vastaavien suurten ja kuuluisien vuorten
nousuja varten. Jonkun verran harrastetaan myös kalliokiipeilyä sekä tavallisia
vaelluksia. Kouluttaminen erilaisilla kiipeily- ja jäätikkökursseilla on myös
osa oppaan työtä kesäisin. Oppaat työskentelevät lisäksi hiihtokeskuksissa ski
patrol -tehtävissä sekä turvamiehinä monissa korkean paikan töissä.
Kaikissa näissä lajeissa on riskejä (mm. lumivyöryt, railot, putoamisriski).
Tänä päivänä turvallisuus onkin eräs tärkeä syy oppaan palkkaamiseen, mutta
opas on myös opettaja, joka jakaa tietoa ja kokemustaan. Hän tuntee vuorten
olosuhteet ja tietää mistä löytyy parhaat paikat ja kelit.
Oppaan palkka vaihtelee luonnollisesti paljon. Himalajalla tai
Andeilla paikallinen epävirallinen opas ei välttämättä kovin suurta palkkiota
ota, varsinkaan länsimaisen asiakkaan näkökulmasta katsottuna. Virallisten IFMGA-oppaiden
päivätaksat
Länsi-Euroopassa vaihtelevat n. 350 euron ja 600 euron välillä riippuen maasta
ja asiakkaiden määrästä.
Oppaan koulutus
IFMGA-oppaan koulutus kestää kolmesta viiteen vuotta. Tämä
vaihtelee hieman riippuen maasta ja opaskokelaasta itsestään. Mutta ennen kuin
koulutukseen pääsee mukaan pitää olla harrastanut kiipeilyä ja laskettelua
monta vuotta. Pääsyvaatimukset koulutukseen ovat sellaiset, että niiden
suorittamisessa kestää aktiivisellakin harrastajalla vähintään 3-4 vuotta.
Pääsyvaatimuksina on paljon erilaisia kiivettyjä reittejä niin
kalliolla, jäällä kuin vuorillakin. Kiipeilysuoritusten lisäksi tulee hakijalla
olla takanaan vankka laskettelutausta, ja erilaisia ja erimittaisia
hiihtovaelluksia tulee olla suoritettuna paljon.
Muitakin esivaatimuksia voi olla. Ruotsin opasliitto (SBO), vaatii
esimerkiksi sen, että hakija on korkeimman tason kalliokiipeilykouluttaja (RCI)
ja on suorittanut ensiapukoulutuksen. Näiden alkuvaatimuksen lisäksi koulutukseen
päästäkseen on läpäistävä kolmen päivän mittainen teknillinen pääsykoe, missä hakijan
kiipeily- ja laskettelutaito testataan.
Koulutuksen ensimmäisenä vaiheena suoritetaan reilun vuoden aikana
kuusi noin viikon mittaista kurssia. Lopuksi osallistutaan kahteen koeviikkoon,
joiden aikana testataan kokelaan opastustaidot niin hiihdon, kalliokiipeilyn kuin
alppikiipeilyn osalta.
Nämä testiviikot läpäistyään kokelaasta tulee aspirant-opas. Aspirantti
saa rajoitetun oikeuden toimia oppaana. Esimerkiksi Ruotsin opasliiton (SBO)
aspirantti saa opastaa itsenäisesti Ruotsissa ja Norjassa, mutta Alpeilla hän
saa toimia ainoastaan valmistuneen vanhemman oppaan seurassa ja apulaisena.
Toisen ja kolmannen kurssivuoden aikana aspirant-oppaan pitää
suorittaa n. 40 harjoittelupäivää kokeneen vanhemman oppaan seurassa. Sen
lisäksi aspirant-oppaalle annetaan lista eri huipuista Alpeilla, mitä hänen
tulee kiivetä. Jäljellä on myös muutama kurssiviikko ja kolme vaativaa loppukoeviikkoa.
Nämä ovat alppikiipeilyn loppukoe, talvikiipeilyn loppukoe ja alppihiihdon ja
lumivyörytietouksen loppukoe.
Kokeissa arvioidaan ensisijaisesti aspirantin kyky opastaa
turvallisesti, mutta kunto ja taitovaatimukset ovat näissä loppukokeissa
kovat.
Jos aspirantti ei läpäise testiä, hänen pitää treenata lisää ja kokeen
voi suorittaa seuraavan kerran vasta noin vuoden päästä.
Tarkempaa tietoa saa esim. Ruotsin opasliiton (Svenska
Bergsguideorganisation, SBO) sivuilta. www.sbo.nu
Kaikkien suomalaisten, jotka ovat kiinnostuneita vuoristo-oppaan
koulutuksesta pitää hakea ensisijaisesti Ruotsiin. Jos hakijalla on joku pätevä
syy miksi hän ei halua tai voi Ruotsiin hakea niin siinä tapauksessa
suomalainen hakija voi lähettää hakemuksensa mihin tahansa muuhunkin IFMGA-jäsenmaahan.
Hyväksi syyksi voidaan katsoa esim. asuminen toisessa maassa.
Tässä perustiedot vuoristo-oppaan ammatista. Kaikkea mahdollista
liittyen opastoimintaan voitte kysellä meiltä suomalaisilta vuoristo-oppailta.
Hauskoja hetkiä vuorilla!
Toivottavat suomalaiset vuoristo-oppaat!
|